No niinhän siinä taas kävi. Pätkää tarjottiin vanhasta työpaikasta. Kuukaudeksi, vuokrafirman kautta tottakai.
Aivan perseestä suomeksi sanottuna.
Tottakai menen innosta pomppien töihin, ikävä on sosiaalisempaa elämää ja lihavempaa lompakkoa.
Lisäksi toi on työpaikkana tosi kiva. On kaikenmaailman taukokeppijumppia ja liukuva työaika, joka on ihan mahtavaa. Työkaverit kivoja ja työ mielekästä.
Mutta toisaalta harmittaa, että alistun taas pompoteltavaksi. Haut on onneksi päällä muuallekkin kokoajan, josko tärppäis pidempää hommaa muualta. Koska tämä tuntuu ihmisarvoa alentavalta tämmönen, pompottelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti